Etusivu Blogi

Blogi

Valokuituliittimien käsittely ja huolto

25.03.2015

Avaa tämä ohje PDF-tiedostona>>

Jatkuvasti lisääntyvä valokuitukaapeleiden käyttö on jo pitkälti syrjäyttänyt kupariset telekaapelit niin videovalvonta-, tele-, kaapeli-TV kuin kiinteistökaapeloinneissa. Käytännössä tämä merkitsee kuitukytkentöjen tekemistä laitteisiin sekä pääte-paneeleihin ja liitinrasioihin. Kokemuspohjaisesti voidaan sanoa, että suurin osa järjestelmävioista aiheutuu kytkennöissä käytetyistä likaisista tai huonokuntoisista kuituliittimistä.

Kuituliittimien rakenne ja toiminta

Yleisimmät kuituliittimet ovat niin sanotusti holkkiliittimiä. Näissä liittimissä optinen kuitu on liimattu holkin eli ferrulen sisälle, jonka jälkeen holkin ja kuidun pää on hiottu kuperaksi. Holkkiliitintä kutsutaan myös nimellä häntäkuituliitin. Liitos syntyy, kun kaksi tällaista holkkiin kiinnitettyä kuidun päätä kohdistetaan toisiinsa naarasliittimessä liitinadapterissa olevan kohdistusputken avulla. Adapteri myös lukitsee liitinrungot paikoilleen ja liittimien jousivoimat pitävät liitinpäiden kosketusta yllä. Holkkiliittimen periaate on esitetty kuvassa 1. Holkkiliittimen eri tyyppejä on varsin monia, mutta uusissa asennuksissa tällä hetkellä yleisimmät ovat LC ja SC.

 

                                            Kuva 1. Holkkiliitin

 

Liittimien käsittely ja likaisten liittimien vaikutus

Nyrkkisääntönä kytkemättömien liittimien osalta on, että niiden tulee aina olla suojattuina mukana tulevilla omilla suojatulpillaan ja liittimet puhdistettu joka kerta ennen liittimen kytkentää. Suojaamattomina liittimet likaantuvat ja saattavat naarmuuntua,  jos kytkentä- tai mittajohtoja säilytetään huolimattomasti esimerkiksi työkalupakissa. Valon kytkeytyminen liitännästä kuituun tai päinvastoin ei onnistu lainkaan, jos liitännät ovat likaisia tai pölyisiä. Lika voi aiheuttaa toimintahäiriöitä ja pahimmassa tapauksessa yhteyden katkeamisen kokonaan. Puhdistuksen lisäksi liittimien kunnon voi varmistaa kenttäkäyttöisellä mikroskoopilla ennen kytkentää. Huomioitavaa on myös se, että likainen kytkentä- tai mittajohdon liitin likaa myös vastakkaisen liittimen.

Likaiset tai huonokuntoiset liittimet voivat aiheuttaa yllätyksiä myös vaihdettaessa hitaampia järjestelmiä nopeampiin, esimerkiksi siirryttäessä 100 Mbit/s Ethernet-verkoista 1 Gbit/s Ethernet -verkkoihin. Tämä johtuu siitä, että siirtonopeuksien kasvaessa laitteiden LED-lähettimet vaihtuvat laser- tai VCEL-lähettimiin, joiden lähettämä valoteho keskittyy kuidun ytimen koko poikkipinnan sijasta ytimen keskiakselin läheisyyteen. Tällöin pienikin lian määrä sopivassa kohtaa liittimen päässä voi aiheuttaa järjestelmän toimimattomuuden. Toimintahäiriöt voivat ilmaantua järjestelmiin joko välittömästi tai joskus aikojen päästä.

Järjestelmien siirtonopeuksien kasvaessa kasvavat myös niiden lähetintehot. Lähtötehot voivat olla joissain siirtojärjestelmissä jopa useita milliwatteja eli liittimen päähän kuidun ytimen kohdalle kohdistuva energiatiheys saattaa olla hyvinkin suuri. Tämä valotehojen kasvu tuo mukanaan lisävaatimuksia liittimien puhtaudelle. Likaiset liittimien päät voivat aiheuttaa vaurioita lähettimille valon heijastuessa likaisesta liittimestä takaisin lähettimelle tai itse liitin voi rikkoontua valotehon ”räjäyttäessä” liittimen päässä olevan lian. Tällaisista tapauksista on Suomessakin kokemuksia ja siksi liittimien puhtauteen ja laadun tarkastukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Liittimien kytkentä mekaanisesti

Nykyiset liittimet on pyritty tekemään sellaisiksi, että ne olisivat mahdollisimman helppoja ja varmoja kytkeä. Kun ensimmäisen sukupolven kuituliittimet, kuten SMA, olivat mutterikiinnitteisiä ja kiristysvoima vaikutti liitosvaimennukseen, niin nykyiset liittimet ovat ”napsahtavia” ns. push-pull eli pistokeliittimiä ja näin hyvin käyttäjäystävällisiä. Vaikka ne ovat hyvin helppokäyttöisiä, on kytkentätilanteissa silti oltava huolellinen, että liittimet todella ”napsahtavat” kiinni.

Optisiin mittauksiin liittyy myös aina tiettyjä turvallisuusriskejä, joita tulee välttää. Valonlähettimet toimivat aallonpituudella, jolla niiden lähettämä valo on näkymätöntä. Valokuidun tai liittimen päähän ei saa katsoa suoraan edestä, sillä varsinkin laservalo vahingoittaa verkkokalvoa ja on silmälle vahingollista. Kaikissa optisia laitteita sisältävissä rakenteissa on tämän vuoksi suositeltavaa käyttää varoitustarroja. Kuitujen ja liittimien puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ovat useimmiten palavia, huumaavia ja ärsytysoireita aiheuttavia. Tuuletuksesta ja suojakäsineiden käytöstä on näin ollen syytä huolehtia tarvittaessa. Myös optisten kaapeleiden rakenneosissa saattaa olla ärsytysoireita aiheuttavia elementtejä. Esimerkkeinä tällaisista mainittakoon aramidi- tai lasikuituvahvikkeet sekä täyterasvat ja niiden puhdistusaineet.

Liitinpään tarkastusperiaatteet sekä hyväksymis- ja hylkäysperusteet

Standardissa SFS-EN 61300-3-35 on määritelty liitinpään tarkastusperiaatteet sekä hyväksymis- ja hylkäysperusteet. Standardissa EN 50174-2 on vaatimus, jonka mukaan optisen kaapeloinnin päätteiden liitinpäät tulee tarkastaa, eli puhdistaa vikojen estämiseksi. Tarkastusta voidaan vaatia esimerkiksi asennuksen yhteydessä.

Apuvälineenä tarkastamisessa tarvitaan mikroskooppia. Se voi olla optinen mikroskooppi tai videomikroskooppi. Optisen mikroskoopin tulisi olla varustettu infrapunasuodattimella, jotta silmään ei osuisi kuidusta tulevaa valoa siinä tapauksessa, että tarkastaja on unohtanut huolehtia lähettimen sammuttamisesta tai irrottamisesta kuidun toisessa päässä. Suurennuksen tulisi olla vähintään 100-kertainen monimuotokuiduille ja 200-kertainen yksimuotokuiduille.

Suurennoksessa tärkeää on se, että liittimen pää näkyy riittävän suurelta alueelta myös kuidun ulkopuolelta. Näkökentän laajuuden tulisi olla vähintään 250 µm ja erottelukyvyn sellainen, että halkaisijaltaan 2 µm levyiset hiukkaset tai viat erottuvat. Tarkastusta varten liitinpää on jaettu neljään vyöhykkeeseen alla olevan kuvan mukaisesti. Kullekin vyöhykkeelle on määritelty vikojen sallitut koot ja lukumäärät. Yksi- ja monimuotoferruleissa alueet ovat erikokoiset.

Puhtauden korostamista ei ole koskaan liikaa, muista kolmen P:n sääntö: PUHDISTA, PUHDISTA, PUHDISTA.

 

Lue lisää

Lähteet

Optinen kaapelointi kiinteistössä, 2004

ST-Käsikirja 16 Yleiskaapelointijärjestelmät, Sähkötieto ry.

Optiset liityntäverkot, 2006, uusintapainos 2008 Onninen Oy

KUITULIITTIMIEN KÄSITTELY JA HUOLTO / Valokaapelitekniikka, © Onninen Oy 2008

Orbis Oy:n edustamien päämiesten tuotekuvat, © Orbis Oy 2016

Lisätietoja

Mitä eroja on erilaisissa valokuituliittimen puhdistamisvälineissä?

16.03.2015

Valokuituliittimen puhdistaminen on ensiarvoisen tärkeää joka kerta ennen liitoksen tekemistä. Puhdistusmenetelmiä ja -tarvikkeita on erilaisia ja niitä käytetään eri tarkoituksiin. Yleisimmin käytetyt puhdistustarvikkeet ovat puhdistusliinat, -puikot, -kasetit ja apuna käytettävät puhdistusnesteet.

Puhdistamisen tarkoitus on poistaa kuidun päästä rasva, sormenjäljet ja muut epäpuhtaudet. Liittimissä ja adaptereissa oleva lika ja pienetkin naarmut heikentävät huomattavasti yhteyden laatua ja pahimmassa tapauksessa voivat aiheuttaa tietoliikenteen katkeamisen kokonaan. Kokemuspohjaisesti  voidaan sanoa, että suuri osa järjestelmävioista aiheutuu kytkennöissä käytetyistä likaisista tai huonokuntoisista kuituliittimistä.

Puhdistuskasetit ovat vaihtoehdoista kaikkein suosituimmat  käytännön kytkentätilanteissa puhdistetaessa kytkentä- ja mittajohtojen tai häntäkuitujen liittimiä. Nauha ei naarmuta eikä nukkaa liittimen päätä. Puhdistuskaseteissa on vaihdettava erikoiskankaasta valmistettu nauha, johon on imeytetty mikrokuplina puhdistusnestettä. Liittimen pää puhdistetaan painamalla liitintä nauhaa vasten. Nauhaan jää rasva ja muu irtolika, jolloin saadaan täysin puhdas kuituliitin asennusta varten. Puhdistuskasetin etuina ovat helppokäyttöisyys, käyttövarmuus, vaihdettavat nauhat, soveltuvuus lähes kaikille liitintyypeille ja kasetin kohtalaisen pieni koko.

Tilaa Puhdistuskasetit Worbis.fi-verkkokaupasta>>


Kertakäyttöinen puhdistusliina on pölyämätön ja sen etuna on sen käytön helppous ja nopeus. Puhdistusliina kastetaan nesteeseen jossa on alkoholia. Puhdistettavan kuidun pää pyyhkäistään liinaa vasten, jolloin lika jää kiinni liinaan. Puhdistusliinoja on eri kokoisia ja erilaisissa rasioissa, joista voi valita itselle mieleisimmän. Orbiksen valikoimasta löytyvät Kim Wipes-puhdistusliinat eivät nukkaannu ja pitävät muotonsa. Valmiiksi kostutetut puhdistusliinat ovat myös kätevä valinta puhdistusta tehtäessä. Riskinä on kuitenkin puhdistuspyyhkeen kuivuminen, jos pakkaus on ollut liian pitkään auki.

Tilaa Kim Wipes Puhdistusliinat Worbis.fi-verkkokaupasta>>


Puhdistuspuikot eivät naarmuta ferrulen pintaa ja soveltuvat myös liittimien sisäpuolten, siirtolaitteiden ja optisten mittalaitteiden kuituliitäntöjen puhdistukseen. Puhdistuspuikoissa on samaa erikoiskangasta kuin puhdistuskaseteissa. Kullakin puikolla voidaan puhdistaa muutamia liittimiä, minkä jälkeen niitä ei voi enää käyttää. Puikkoja on niin uros- kuin naarasliittimien puhdistukseen. Näistä naarasliittimien, eli adaptereiden ja laitteiden optisten liitäntöjen puhdistukseen tarkoitetut puhdistuspuikot ovat yleisempiä. Puhdistuspuikot ovat turvallinen valinta valokuituliittimiä ja –adaptereita puhdistettaessa. 1.25mm puhdistuspuikko soveltuu muun muassa LC ja MU-liittimille ja  2.5mm puhdistuspuikko soveltuu muun muassa SC, ST, FC, ASC ja AFC-liittimille.

Tilaa Puhdistuspuikot 1,25 mm ja 2,5mm Worbis.fi-verkkokaupasta!


Puhdistuskynällä voidaan puhdistaa paneelissa kiinni olevia liittimiä. Yhdellä kynällä voi puhdistaa naaras- ja uros- sekä eri hionnan liittimiä. Puhdistuskynän kärjessä on leveä, valkoinen ja pölyämätön puhdistusliinapää, joka riittää yli 700 puhdistuskertaan.

Tilaa LC-liittimien puhdistuskynä, SC-liittimien tai MPO-liittimien kynä Worbis.fi-verkkokaupasta>>


Puhdistusaine Sprayta käytetään useimmiten pumppupullon sijaan, kun tarvitaan puhdistusta pienempien epäpuhtauksien karkoittamiseksi, esimerkiksi liittimen sisäpintoihin. Spraypullon suuttimesta voi suihkauttaa puhdistusnestettä myös suoraan tuotteen puhdistettavaan kohtaan, liinalle tai vaihtoehtoisesti spraypullon korkin voi irroittaa ja käyttää sprayta pumppupullon tapaan. Pienikokoinen spraypullo on monikäyttöinen ja helppo kantaa mukana. Spraypullon sisältö on syttymätöntä nestettä.  


Tilaa Puhdistusaine Spray Worbis.fi-verkkokaupasta>>

Orbiksen valikoimasta löytyy Sticklers puhdistustarvikelaukku, joka sisältää kaiken, mitä tarvitset täydelliseen optisten liitäntöjen puhdistukseen. Kätevästi olalla kannettava puhdistustarvikelaukku sisältää

  • 2 puhdistusnestepulloa
  • 2 pakettia CleanWipes™-puhdistusliinoja
  • 25 kpl yksittäispakattua CleanWipes™-liinaa       ulkokäyttöön
  • 30 kpl S25 puhdistuspuikkoa
  • 20 kpl S12 puhdistuspuikkoa
  •  LED-taskulamppu

Tilaa Sticklers puhdistustarvikelaukku Worbis.fi-verkkokaupasta>>

Lähteet:
Onninen Oy 2008, 138.
Harri Mutanen, Orbis Oy
Sami Lehto, Orbis Oy

Lisätietoja

Valokuitua varmuudella - sisäverkkomääräys 65A/2014M

25.02.2015

Orbis on toimittanut valokuidun komponentteja ja valmiskaapeleita jo 25-vuotta. Seuraamme tiiviisti alan kehitystä ja voimassa olevia määräyksiä sekä niiden vaikutuksia asentamiseen ja komponentteihin. Tämän vuoksi koimme luontevaksi koota Viestintäviraston uudistetusta sisäverkkomääräyksestä 65A/2014M keskeisimmät kohdat valokuidun näkökulmasta.

2013 Viestintävirasto sääti uuden sisäverkkomääräyksen 65A/2013M, joka astui voimaan 01.01.2014. Vuoden aikana Viestintäviraston sisäverkkotyöryhmä on vastaanottanut ja kerännyt palautetta sekä määräykseen liittyviä kysymyksiä. Näiden kommenttien pohjalta määräystä on tarkennettu ja selvennetty uudella määräyksellä 65A/2014M, joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa.

Tämän määräyksen keskeisimpiä kohtia ovat

  • Aluekaapeloinnin toteutuksen muutokset
  • Kotijakamon vähimmäisvaatimukset
  • Sisäverkon uudistukseen liittyvät muutokset
  • Yleiskaapeloinnin suorituskykyyn liittyvät vaatimukset

Aluekaapelointi ja kotijakamot

Aluekaapelointi on nykyisin mahdollista toteuttaa myös optisella kuidulla tai telekaapelilla. Näin liikkumavaraa on saatu lisättyä, kun omaa koaksiaalikaapelia ei jokaiseen huoneistoon erikseen tarvita.

Jokaiseen talojakamon ja alijakamon väliin asennetaan aina vähintään kuusi optista yksimuotokuitua (OS2), jotka päätetään molemmista päistä. Tämä siis optisen nousukaapeloinnin (4xOS2/asunto) lisäksi.

Kotijakamoiden asennuspinta-alaan on myös tehty palautteiden myötä muutoksia. Uudisrakennuskohteissa asennuspinta-alan on oltava vähintään 0,24m² ja vanhan 150 mm hyötysyvyyden sijasta uusi vähimmäissyvyys on laskettu 90 mm:iin. Uudistettaessa tai kunnostettaessa olemassa olevaa sisäverkkoa asennuspinta-alan on oltava vähintään 0,12m² ja hyötysyvyyden niinikään vähintään 90 mm. Muutoksella helpotetaan varsinkin saneerauskohteiden asennustöitä, joissa syvemmän jakamon huomaamaton seinään upottaminen on ollut haastavaa ja rakentamiskustannuksia lisäävää.


Sisäverkon uudistukset

Määräyksen 65A/2014M myötä parikaapelin rakennus Cat6-komponenteilla ei enää aina ole tarpeen vaan toisinaan kuituverkko riittää. Uudistetussa sisäverkon yleiskaapeloinnissa pelkän kuituverkon rakentaminen on mahdollista kohteissa, joissa kuitu kotiin (FTTH) liittymät ovat saatavilla ja kun olemassa oleva puhelinsisäjohtoverkko jää käyttöön.


Yleiskaapeloinnin suorituskyky

Uuden määräyksen myötä myös yleiskaapeloinnin suorituskyvylle asetettuja vaatimuksia tarkennettiin ja ne on nyt laskettu valmiiksi kaapeloinnin pituuteen perustuville pituusluokille.

Asuinkiinteistöjen optisen kaapeloinnin vaimennus aallonpituuksilla 1310nm ja 1550nm enintään

  • 1,0 dB kun ≤ 50 m
  • 1,2 dB kun > 50 ja ≤ 250 m
  • 1,4 dB kun > 250 ja ≤ 500 m

Mikäli pysyvien siirtoteiden kokoonpanossa on käytetty mekaanisia kuitujatkoksia, saa vaimennus olla enintään edellä pysyvän siirtotien pituuden mukaan määritellyn vaatimuksen suuruinen +0,2 dB jokaista mekaanista jatkosta kohden.

Asennusten laadun takaamiseksi liittimien ja adaptereiden puhdistusta on myös tarkennettu. Näiden siirtoteiden rajapinnassa olevien komponenttien puhtaus ja kunto tarkastetaan kuitumikroskoopilla, asetettu suurennuskerroin x200 - ei suurempi eikä pienempi.

Vaikka määräys ei aseta velvoitteita tarkistettujen liittimien dokumentoinnin tarkkuudelle tai laajuudelle on asiasta sovittava tilaajan kanssa erikseen. Viestintävirasto suosittelee noudattamaan ja soveltamaan yleiskaapelointijärjestelmien mittauksissa ja tarkastuksissa ST-kortteja 681.02[95] ja 681.42[96].


Laatu on toimivuuden tae

Tärkeimpänä muutoksena määräyksessä korostuu käytettävien komponenttien laatu ja asetetut suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset. Käyttämällä määräykset täyttäviä komponentteja virheellisiltä arvoilta ja toimimattomilta yhteyksiltä vältytään ja näin ollen minimoidaan jälkikäteen tehtäviä korjaustöitä. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuskohteen kustannuksiin. Kaikki Orbiksen myymät valokuidun komponentit ja laitteet täyttävät viestintäviraston määräykset. Haluamme kantaa vastuumme luotettavien ja standardien mukaisten komponenttien toimittajana ja tästä syystä laatu onkin meille yksi tärkeimmistä kriteereistämme.

Lisätietoa voimassaolevasta Sisäverkkomääräyksestä, kaapeloinnista, maadoituksista ym. löydät Viestintäviraston kotisivulta www.viestintavirasto.fi  tai linkistä https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/tekninentoimivuusjatietoturva/sisaverkotjateleurakointi.html

Lähteet:

Teleprikaati, Pekka Koivisto – Verkkopäivien seminaari

Viestintäviraston Määräys kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista 65 A/2014 M


Teksti:

Jenni Linna-Aro, Harri Mutanen, Orbis Oy

Lisätietoja

Blogin avainsanat: 

PIM – antenniverkkojen häirikkö

09.01.2015

Katettuihin tiloihin ja kulkuneuvoihin asennetut antenniverkot ovat viime vuosina yleistyneet nopeasti mobiiliviestinnän laajentuessa. Verkkoihin syötettävät taajuudet ovat entistä korkeampia ja niitä on enemmän, minkä vuoksi taajuuksien summautumisesta aiheutuvan PIM-särön hallinta on noussut ratkaisevan tärkeäksi.

PIM on lyhenne sanoista Passive Intermodulation eli passiivinen keskeismodulaatio. Passiivinen-etuliite viittaa siihen, että antennijärjestelmä toteutetaan passiivisilla komponenteilla ilman vahvistimia. Tarvittava radiosignaalin teho saadaan siihen kytketyistä operaattoreiden toistimista tai tukiasemista. Passiivinen verkko on lähes huoltovapaa. Se ei tarvitse käyttöjännitettä ja on kustannuksiltaan kohtuullinen, minkä vuoksi siitä on tullut DAS- eli sisäpeittoantenniverkkojen suosituin toteutustapa.

Näin PIM syntyy

Keskeismodulaatiota (IM) esiintyy jonkin verran aina, kun kaksi tai useampia eri taajuuksia summataan yhteen. Tuloksena syntyy häiriötaajuuksia, joita passiivisessa verkossa kutsutaan PIM-säröksi. Jos tällainen häiriötaajuus syntyy käyttötaajuuden kohdalle, se voi pahimmillaan katkaista matkapuhelinyhteyden. Niinpä verkon toteuttajien on pidettävä harhataajuudet joko kokonaan käyttötaajuuksien ulkopuolella tai ainakin riittävän matalalla tasolla. Onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua, korkealaatuisia komponentteja ja taitavaa asennusta.

Vielä joitakin vuosia sitten eri taajuuksien summaamisen aiheuttamat häiriöt oli helppo pitää kurissa, koska antenniverkoissa oli vähän eri taajuuksia. Jos PIM-säröä havaittiin, jotakin järjestelmään syötettävää taajuutta muutettiin niin, että häiriösignaalit siirtyivät käyttötaajuuksien ohi. Tilanne vaikeutui, kun samaan antenniverkkoon alettiin syöttää jopa kolmen matkapuhelinoperaattorin eri taajuusalueet ja usein myös VIRVE. Kaikkien näiden verkkojen päätelaitteet toimivat sekä vastaanottimina että lähettiminä, joten antennijärjestelmän taajuuskaista muuttui erittäin ruuhkaiseksi. PIM-ongelmaa oli lähestyttävä entistä perinpohjaisemmin.

Liitosten laatu ratkaisee

PIM-särö syntyy ennen muuta komponenttien ja kaapelien liitoksissa. Huonoja liitoksia voi toki olla myös komponenttien sisällä, jos valmistus ei ole tehty huolella. Antenniverkon toimivuus kannattaakin varmistaa laadukkailla komponenteilla, joiden PIM-arvot ovat riittävän matalat.

Huonoon liitokseen voi olla monia syitä, esimerkiksi kylmäjuotos, kosteus, kontaktipintojen hapettuminen tai epäpuhtaus. Toisiinsa sopimattomat liitinmateriaalit ja magnetoituvat liitinpinnat lisäävät nekin PIM-säröä, samoin liittimen löysä tai liian suuri kiristys.

Riskien minimointiPIM21 testeri

Nykyaikaisessa passiivisessa monioperaattoriverkossa esiintyy siis aina PIM-säröä, mutta antenniverkon tilaaja voi minimoida sen mahdolliset riskit:

- käytetään osaavaa suunnittelijaa, joka huomioi komponenttivalinnoissaan myös PIM-särön

- tilataan asennus luotettavalta yritykseltä, jonka työntekijöillä on ajanmukainen koulutus

- teetetään loppumittaukset hyvin ja edellytetään niissä myös PIM-mittalaitetta.

Teksti: Pentti Niemi

 

Orbiksen valikoimasta löydät myös PIM-tuotteet.

Orbiksen tuotevalikoimasta löydät myös Microlabin valmistamat laadukkaat komponentit. Yhdysvaltalainen yritys valmistaa passiivisia RF-komponentteja sekä tuotekehitykseen erilaisia testaus- ja mittauskomponentteja. Microlabin Low PIM-merkin valikoimasta löytyvät matalan keskeismodulaation tuotteet takaavat järjestelmän suunnittelijoille, rakentajille ja operaattoreille, että tuotteet ovat luotettavia ja korkealaatuisia sekä sisältävät erinomaiset PIM-ominaisuudet.

Lue lisää Low PIM-komponenteista

 

Worbikselta PIM Master-mittalaite vuokrattavaksi.

Anritsun PIM-Master on passiivisen intermodulaation mittaamiseen tarkoitettu, suurella ja intuitiivisella näytöllä varustettu mittalaite.

Tutustu tuotteeseen tästä

Blogin avainsanat: 

RT-kortti 38594: Langattoman tiedonsiirron tuotteet

05.11.2014

Orbis Oy on vuonna 1949 perustettu suomalainen tiedonsiirto­tuotteiden toimittaja, jonka erikoisosaamista ovat valokuitu- ja RF-teknologiat. Tavanomaisten valokuitukomponenttien maa­hantuonnin lisäksi Orbis valmistaa itse asiakaskohtaisia valmis­kaapeleita ja kytkentäkoteloita. Orbiksen tiedonsiirtotuotteita käyttävät kaikki Suomen suurimmat teleoperaattorit.

Orbiksella on toimipisteitä Suomessa Vantaalla, Virossa Sauessa ja Venäjällä Moskovassa.

Langattoman tiedonsiirron tuotteet

Radioaaltojen kulku voi heikentyä rakennusten sisällä tai maanalai­sissa tiloissa niin, että langattoman viestinnän palvelut eivät enää toimi. Syitä radiosignaalien heikkoon läpäisyyn on monia, esimer­kiksi metallilla vahvistettu seinärakenne tai selektiivilasit, joilla ta­voitellaan tehokasta lämmöneristystä.

Lisäksi pelastuslain 109. pykälän mukaan rakennuksen omistaja on velvoitettu parantamaan viranomaisverkon kuuluvuutta, jos kuu­luvuus ei rakennuksen sisällä riitä pelastustoiminnan asianmukai­seen suorittamiseen.

Sisäpeittoantenniverkko ratkaisuna

Perinteisesti kiinteistöjen matkapuhelinpeittoa on kehitetty ulko­tukiasemaverkkoa tiivistämällä. Enää tämä keino ei aina riitä, koska uudisrakentaminen ja remontointi aiheuttavat uusia ennustamat­tomia kuuluvuusongelmia jopa asuinkiinteistöihin.  

Radiotaajuuksien kulku hankaliin sisätiloihin varmistetaan periaatteessa yksinkertaisella ta­valla: napataan halutut taajuudet eri tukiase­milta, vahvistetaan ne toistimissa ja välitetään edelleen sisäantenneilla. Tätä kutsutaan sisä­peittoantenniverkoksi. Suureen kiinteistöön voidaan perustaa myös oma tukiasema, joka voi vaatia jäähdytyksen ja voimalaitteet sekä ylläpidon järjestämisen.

Sisäpeittoantenniverkossa signaali välitetään yhtä fyysistä passiivi­verkkoa pitkin antennien ja säteilevien kaapelien avulla jokaiseen katveiseen kulmaan ja sopukkaan. Passiivinen verkko on täysin huoltovapaa ja teoriassa yhtä pitkäikäinen kuin itse rakennus. Sisä­kuuluvuusratkaisujen mahdollistamiseksi uudisrakennuksiin tulisi heti rakentamisvaiheessa toteuttaa valmiudet sisäantenniverkoille.

Tarvittaessa antenniverkkoon voidaan liittää useita mobiiliverkko­ja, jolloin puhutaan monioperaattoriverkosta. Verkon palveluitakin (GSM, GPRS, UMTS, 3G, WLAN, VIRVE) voidaan laajentaa aina raken­tamisen jälkeen myöhemmin. Kiinteistön antenniverkon kustannukset ja ylläpitovastuun on olta­va verkon omistajalla, vastuu peittoalueen kattavuudesta kuuluu antenniverkon toteuttajalle.

Luvanvaraiset laitteet teleoperaattoreilta

Sisäantenniverkkoja voidaan rakentaa kahdella eri aktiivikompo­nentilla eli toistimella ja tukiasemalla. Muistettava on, että kaikki­en matkapuhelinverkkojen aktiivisten komponenttien käyttö on luvanvaraista. Neuvottelu teleoperaattorin kanssa kannattaa aloit­taa ajoissa, sillä ne ovat merkittäviä investointointeja operaattoril­le, vaikka antenniverkko olisikin valmiina.

Ammattitaidolla asennukseen asti

RF-signaaleiden välittäminen edellyttää ammattitaitoa verkon suunnittelussa, komponenttien valinnassa ja asennuksessa, jotta verkko toimii luotettavasti sekä kustannustehokkaasti. Taajuus­alueet eivät saa häiritä toisiaan, ja takaisin tukiasemiin palaavan signaalin tason tulee olla sopiva, jotta lähin tukiasema ei tukkeudu. RF-suunnittelijalla tulee olla kokemusta myös siitä, miten eri raken­nusmateriaalit vaimentavat eritaajuisia radiosignaaleja.  

Yhtäkään sisäverkkoa ei pidä ottaa käyttöön ilman verkon toimi­vuuden varmistavia mittauksia. Dokumentaatiossa pitää olla mai­nittuna kaikkien eri komponenttien tyypit ja sijainti korjauksien, ja tulevaisuuden tarpeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi.  

Orbis pystyy tarjoamaan kaikki sisäpeittoverkkoon tarvittavat komponentit, sillä sovelluskohtaisesti räätälöidyt valmiskaapelit Orbis valmistaa omalla tehtaallaan. Komponenttien keskeisiä laa­tumääreitä ovat taajuuskaista, säteilyominaisuudet, vaimennusar­vot, tehonkesto sekä passiivinen keskeismodulaatiosärö eli PIM. Kumppaniverkostonsa avulla Orbis pystyy tarjoamaan sisäpeitto­antenniverkon avaimet käteen -toimituksena.

Sisäpeittoantenniverkon komponentteja

  • Liityntäyksiköt
  • Diplexerit
  • Hybridit
  • Tehojakajat
  • Päätteet, DC-erottimet                                                   
  • Sisäpeittoantenni
  • Antennikaapelit
  • Liittimet ja työkalut
  • Kaapelikiinniketarvikkeet
 

 

Tuotteiden perusvalikoima on nähtävissä ja tilattavissa verkkokaupastamme Worbiksesta>>

Pages