Etusivu Blogi Kuidut ojennukseen - Elisa valitsi OptoManagerin

Kuidut ojennukseen - Elisa valitsi OptoManagerin

15.12.2011

Valokuitu on nykyaikainen, tehokas ja nopeasti yleistynyt tekniikka siirtää digitaalista signaalia paikasta toiseen. Herkästi vahingoittuvien kuitujen käsittely on kuitenkin haastavaa varsinkin jakopisteissä, joissa tila tahtoo aina loppua kesken. Orbiksen kehittämä OptoManager™-järjestelmä mahdollistaa jopa 2000 kytkentäpisteen sujuvan hallinnan yhdessä laitekaapissa.

OptoManagerin ensimmäinen käyttäjä on valtakunnallinen Elisa Oyj, jonka kiinteän verkon suunnittelupäällikkö Jukka Ryömä antoi järjestelmän suunnittelijoille hyödyllisiä käytännön neuvoja.  Asennustöissä käytettävien materiaalien hankinta kuuluu sopimusurakoitsijoille, mutta materiaalien tulee olla Elisan määrittelemiä tai hyväksymiä. Ryömän mielestä että operaattorin on hyvä perin pohjin tuntea tekniset ratkaisut ja myös kertoa omat näkemyksensä ja vaatimuksensa laitteiden valmistajille.

Kuitu yleistyi nopeasti

Orbis OptoManager ja Jukka Ryömä

Ryömän mukaan erilaisten kuitujakamoiden tilantarve on viimeisten vuosien aikana voimakkaasti kasvanut laajakaistayhteyksien myötä. Tilasta on usein pula, jota OptoManagerin suuri pakkaustiheys osaltaan helpottaa.

– Kuitutekniikan alkuvaiheissa käytettiin kuitumäärältään pieniä, yleensä 12-30-kuituisia valokaapeleita, joilla rakennettiin runkoverkkoa paikkakuntien välille sekä alueverkkoa  paikkakunnan keskittimien (”puhelinkeskusten”) siirtoyhteyksiä varten. Asiakkaille vietiin keskittimistä pääsääntöisesti kuparikaapelia.  Silloin valokuitujen kytkemiseen tarvittiin vain perheraamatun kokoinen kotelo laitetilan seinällä, eikä muutamien kytkentäjohtojen vetämisestä otettu päänvaivaa.
Ryömä muistaa, miten koteloita alkoi vähitellen olla ”seinät täynnä”, ja liitinmäärien järkevä hallinta nousi vähitellen puheenaiheeksi.

– Varsinaiset kytkentäkaapit alkoivat yleistyä 90-luvun vaihteessa. Ensi alkuun yksittäisistä 120 liittimen kaapeista kasattiin tarvittaessa suurempia, yleisimmin 360 kuidun ja mitoiltaan 0,6 x 0,4 x 2 metrin kokonaisuuksia. Niissäkin kytkentäjohtojen hallinta oli yleensä puutteellista, ja tuloksena oli melkoisia pyydyksiä.

– Seuraavat tuotteet saattoivat sisältää jo noin 500 liitintä mitoiltaan 1 x 0,4 x 2  metrin kokoisessa kaapissa. Ajan myötä pakkaustiheyttä on onnistuttu kasvattamaan tästäkin merkittävästi, onhan Orbiksen 2000 liittimen kytkentäkaappi kooltaan vain 0,90 x 0,3 x 2,2 metriä. OptoManagerin pakkaustiheys on siis noin viisinkertainen alkuaikoina käytettyihin kaappiratkaisuihin verrattuna ja lähes 40 % suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa.

Tila on kustannustekijä

Elisan keskittimiltä lähtevissä yksittäisissä valokaapeleissa on nykyisin pääsääntöisesti 192 kuitua.

– Jatkuvasti kasvava kuitumäärä nostaa kuitujen määrän monissa laitetiloissamme useisiin tuhansiin, jopa kymmeniin tuhansiin kuituihin, ja asettaa myös ristikytkentätelineille entistä suurempia vaatimuksia. Suuri pakkaustiheys (liitintä/kaappi) alentaa kustannuksiamme (€/liitinpaikka), ja myös pienemmästä tilantarpeesta koituvat säästöt ovat meille merkittäviä, Ryömä jatkaa ja mainitsee sitten Orbiksen valitseman vakiomitoituksen.

– OptoManager-telineen paneeleissa käytetään perinteistä 19 tuuman mekaniikkaa, mikä on monella tavalla hyvä ja asentajille tuttu ratkaisu. Tilaa riittää tarvittaessa myös muutamille kaapelitelevision optisia jakajia sisältäville paneeleille, siis noiden 2000 liitinpaikan lisäksi.

Runsaat 2000 liitintä ja niiden kytkentäjohdot yhdessä kaapissa on suuri määrä. Enemmänkin liittimiä kaappiin silti mahtuisi, jos ne vaihdettaisiin SC-tyypistä pienempään LC-malliin. Ongelmia tulisi kuitenkin kytkemiseen tarvittavien johdinmassojen käsittelystä, vedonpoistosta ja tarpeellisen ylimäärän hallinnasta. Liitinpaneelit on voitava vetää tarvittaessa yksitellen ulos, mikä edellyttää pelivaraa kaapelien pituuteen.

Huolellisuus ennen kaikkea

Vaikka pakkaustiheys ja hyvin toimiva mekaaninen rakenne ovat kuitukytkentäkaapissa tärkeitä asioita, on kokonaisuuden toimivuus silti viime kädessä kiinni asentajien työstä. Kuitujen käsittely ja hallinta kytkentäkaapeilla edellyttää huolellisuutta ja riittävää ohjeistusta.

– Valokaapeleiden jatkamis- ja päättämistöitä tekevät ovat yleensä tottuneita valokaapeleiden käsittelijöitä, ja kytkentätyöt siis hoituvat asiallisesti. Kaapeilla käy kuitenkin myös suuri joukko muita kytkentätöitä tekeviä, jotka eivät ehkä ole sisäistäneet kuitujen huolellisen käsittelyn tärkeyttä. Puutteita on lähinnä taivutussäteiden huomioimisessa sekä kuituylimäärän hallinnassa. Liian jyrkät mutkat aiheuttavat vaikeasti selvitettäviä vikoja, kun kaapissa risteilee satoja, jopa tuhansia kytkentäjohtoja. Vaikkei aivan akuutteja vikoja ilmenisi, niin liian jyrkkä taivutus aiheuttaa kuituun mikrohalkeamia ja lyhentää kuidun elinikää. 

Ensimmäiset Elisan tilaamat OptoManagerit asennettiin pääkaupunkiseudulle ja niistä kerätään käyttökokemuksia mahdollisiin parannuksiin. Ryömä suhtautuu luottavaisesti järjestelmän toimivuuteen ja kehuu esimerkiksi kytkinpaneelien etupuolella olevia johdintukia, jotka korvaavat perinteiset hyllyt. Asennus ja vianetsintä helpottuvat selvästi, kun liittimiin pääsee helposti käsiksi jopa täyteen kalustetussa kaapissa. Myös kumimaiset kytkentäjohtojen vedonpoistimet saavat tältä alan konkarilta kiitosta.

Lopuksi Jukka Ryömä yllättää kertomalla, että entistä tehokkaampien mobiiliverkkojen rakentaminen lisää voimakkaasti valokuidun käyttöä. 4G-tukiasemia tarvitaan paljon ja suuret bittivirrat kulkevat vain valokuitukaapeleissa.

Teksti: Pentti Niemi

 

Lue lisää

 

Tietoa Elisasta

Elisa Oyj on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online- ja ICT-palveluillamme. Palvelemme noin 2,2 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Mobiililiittymien markkinajohtajana tarjoamme asiakkaillemme Suomen kattavimman ja nopeimman 3G-verkon sekä 4G-nopeudet. Liikevaihtomme vuonna 2010 oli 1,46 miljardia euroa ja henkilöstömäärämme 3 600. Tarjoamme palvelut kansainvälisesti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa.
 

Blogin avainsanat: