Opiskelijat rakensivat itselleen kuituverkon

Metropolia Ammattikorkeakoulussa ollaan sitä mieltä, että paras tapa oppia tietoverkon rakenne on tehdä sellainen oppilasvoimin. Niinpä neljän opiskelijan tiimi toteutti viime keväänä kuituverkon kaapeloinnin, johon Orbis Oy toimitti tuotteet.

2013

Metropolia Ammattikorkeakoulussa ollaan sitä mieltä, että paras tapa oppia tietoverkon rakenne on tehdä sellainen oppilasvoimin. Niinpä neljän opiskelijan tiimi toteutti viime keväänä kuituverkon kaapeloinnin, johon Orbis Oy toimitti tuotteet.

Projektin tarkoitus oli yhdistää kaksi Bulevardin perinnettä huokuvissa rakennuksissa sijaitsevaa opetustilaa toisiinsa kuituverkolla. Uusi verkko mahdollistaa uusimpien Ethernet-tekniikoiden lisäksi operaattoritason GPON-verkkojen tuomisen opetukseen. Samalla eri laboratorioiden väliset yhteydet pystytään nostamaan 10 gigabittiin sekunnissa.

Työhön tarttuivat toista vuotta verkkotekniikkaa opiskelevat Iiro Koistinen, Mikko Sipponen, Tomi Ahokainen ja Henri Leinonen. Sipponen sai vastuulleen koko projektin johtamisen, ja ylimmäisenä valvojana toimi lehtori Marko Uusitalo. Projekti käynnistyi suunnittelusta ja tarvittavien tuotteiden kilpailuttamisesta, jonka voitti Orbis. Hankintalistalla oli kaapeleiden lisäksi kuituhitsauslaite.

Kuituverkon rakentajat vasemmalta oikealle: Iiro Koistinen, projektipäällikkö Mikko Sipponen (istumassa), Tomi Ahokainen ja Henri Leinonen. Keskellä näkyvä Orbiksen toimittama hitsauskone tuli kaikille tutuksi ja mieluisaksi työkaluksi.

Työryhmä kohtasi monenlaisia haasteita sekä käytännön työssä että projektin hallinnassa. Vanhat rakennuspiirrokset eivät kaikilta osin olleet ajan tasalla, ja tulevat insinöörit joutuivat tekemään kaapelireitteihin ylimääräisiä mutkia. Kaapeleiden pujottaminen ahtaiden aukkojen läpi edellytti mielikuvitusta apuvälineiden käytössä, mutta kaikkein vaativimpana työnä pidetty häntäkuitujen hitsaustyö sujui yllättävän hyvin. Kuituhitsauksia kertyi lähes 500. Orbiksen Harri Mutanen pisti tyytyväisenä merkille esimerkiksi sen, että oppilaat keksivät käyttää hitsauskoneen alla mustaa kirjoitusalustaa, jota vasten lähes hiuksenohuet kuidut erottuivat hyvin.

Oppilaiden mielestä oli tärkeää saada kokemusta käytännön asennustyöstä, vaikka tulevien insinöörien työnkuva tuleekin aikanaan olemaan lähinnä projektien suunnittelua ja hallintaa. Näistäkin kuituprojekti toki antoi esimakua. ”Yllättävää oli, miten helposti teoreettinen suunnitelma muuttuu, kun työtä lähdetään toteuttamaan,” totesi projektipäällikkö Sipponen. ”Projektin hyvä hallinta on tärkeää varsinkin alussa jotta kaikille selviää, mitä ollaan tekemässä – miten päästään seinästä läpi, miten hitsataan, miten kytketään paneelit.” Koko työryhmä totesi yhteen ääneen, miten hyödyllistä on päästä tutustumaan tulevaan ammattiin tekemällä opiskelun aikana oikeasti työtä. Uusitalo muistutti, että omatoiminen tekeminen on aina kuulunut Metropolian perinteisiin, ja oppilaitos eroaa tässä suhteessa vaikkapa yliopistoista.

Harri Mutanen pitää yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa erittäin antoisana: “Tunne on mahtava kuin itse kouluun menisi. On hienoa tavata tulevia kuitutekniikan osaajia ja samalla kertoa heille yrityksemme tuotteista ja tietotaidosta. Tämä projekti oli erittäin hieno suoritus opiskelijoilta, ja jatkamme mielellämme yhteistyötä Metropolian kanssa.”


Teksti ja kuva: Pentti Niemi

Metropolia Ammattikorkeakoulu – merkittävä kouluttaja

Nuorten yhteishaun tulosten mukaan Metropolia on hakijamäärältään suurin ja vetovoimalla mitattuna maan toiseksi suosituin ammattikorkeakoulu. Oppilasmäärä on yli 16 500, joista noin puolet tekniikassa, ja henkilökuntaakin on vajaat 1300. Myös taloudellisesti laitos on vahva, mistä kertoo sen sijoittuminen Kauppalehden Menestyjät -vertailussa jo kolmannen kerran peräkkäin Suomen menestyneimpien yritysten joukkoon. Metropolia kouluttaa ammattilaisia tekniikan ja liikenteen lisäksi sosiaali- ja terveysalalle, kulttuuriin ja liiketalouteen. Kuitutekniikasta kiinnostuneille Metropolia tarjoaa kattavan oppimisympäristön. Tekniikan perusteisiin voi perehtyä esimerkiksi Optinen siirtotekniikka ja valokaapelit -kurssilla, jossa käsitellään optisten kuitujen ominaisuuksien, asentamisen ja mittaamisen lisäksi myös aktiivisia ja passiivisia tiedonsiirtotekniikoita.

Lue lisää kiinteistöjen yleiskaapeloinnista

Orbiksen kaapeloinnilla takaat sisäverkon saatavuuden kiinteistöissä.

Kiinteistön yleiskaapelointi

Sisäverkko sisältää talojakamosta asuntoihin vedettävät valokuitu-, pari- ja antennikaapelit, joita kutsutaan myös nimillä kuitu tai optinen kaapelointi, cat tai data ja tellu. Meidän kautta varmistat teknillisen laadun, yhteensopivuuden sekä tietoliikennepalvelujen saatavuuden kiinteistöissä.

Ota yhteyttä

Harri Mutanen

avainasiakaspäällikkö

+358 400 432 576

etunimi.sukunimi@orbis.fi

Tarvitsetko ratkaisua kiinteistöjen tiedonsiirtoon? Minulla on yli 10 vuoden kokemus kiinteistöjen tiedonsiirron valokuituratkaisuista ja mittauslaitteista. Lisäksi Traficomin sisäverkkomääräys M65 on arkipäivääni. Näissä asioissa jatketaan keskusteluja!

Lue myös nämä

Marjasähkö Oy:n toimitusjohtaja Jani Niskanen Keimolan työmaalla
31.5.2023

Asiakastarina: Orbis ja Marjasähkö yhteistyössä – Tehokkuutta Keimolan asuintaloprojektiin monikuituisten valmiskaapeleiden avulla

Orbis on jo vuodesta 2019 ollut Marjasähkön luotettu toimittajakumppani. Orbis on tukenut Marjasähköä tarjoamalla sen tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja, kuten kuituvalmiskaapeleita, joiden avulla Marjasähkö on pystynyt parantamaan toimintansa laatua ja tehokkuutta.

>
Sähköasentaja tarkistamassa asennustyötä asuinrakennuksen työmaalla
9.1.2023

Viestintäviraston sisäverkkomääräys päivittyi: M65E tuo toivottuja muutoksia

Viestintäviraston määräyksestä 65 astui voimaan uusi versio M65E alkuvuodesta 2023. Määräyksen muutoksista tietoa tässä uutisessa.

>
Orbis – Innovatiivisuus ja tuotekehitys ovat kaiken toimintamme ytimessä.
31.5.2022

Daxpower suosii liukupaneeleita kaikissa asennuskohteissa

Orbiksen valokuitupaneelien valikoima laajeni keväällä 2022 liukupaneelilla. Orbis Liukupaneelin mekaniikka on suunniteltu niin, että pohjalevyn sisältöineen voi vetää ulos kotelosta, vaikka paneeli olisi kiinnitettynä räkkikaappiin.

>