Etusivu Blogi

Blogi

Kuidut ojennukseen - Elisa valitsi OptoManagerin

15.12.2011

Valokuitu on nykyaikainen, tehokas ja nopeasti yleistynyt tekniikka siirtää digitaalista signaalia paikasta toiseen. Herkästi vahingoittuvien kuitujen käsittely on kuitenkin haastavaa varsinkin jakopisteissä, joissa tila tahtoo aina loppua kesken. Orbiksen kehittämä OptoManager™-järjestelmä mahdollistaa jopa 2000 kytkentäpisteen sujuvan hallinnan yhdessä laitekaapissa.

OptoManagerin ensimmäinen käyttäjä on valtakunnallinen Elisa Oyj, jonka kiinteän verkon suunnittelupäällikkö Jukka Ryömä antoi järjestelmän suunnittelijoille hyödyllisiä käytännön neuvoja.  Asennustöissä käytettävien materiaalien hankinta kuuluu sopimusurakoitsijoille, mutta materiaalien tulee olla Elisan määrittelemiä tai hyväksymiä. Ryömän mielestä että operaattorin on hyvä perin pohjin tuntea tekniset ratkaisut ja myös kertoa omat näkemyksensä ja vaatimuksensa laitteiden valmistajille.

Kuitu yleistyi nopeasti

Orbis OptoManager ja Jukka Ryömä

Ryömän mukaan erilaisten kuitujakamoiden tilantarve on viimeisten vuosien aikana voimakkaasti kasvanut laajakaistayhteyksien myötä. Tilasta on usein pula, jota OptoManagerin suuri pakkaustiheys osaltaan helpottaa.

– Kuitutekniikan alkuvaiheissa käytettiin kuitumäärältään pieniä, yleensä 12-30-kuituisia valokaapeleita, joilla rakennettiin runkoverkkoa paikkakuntien välille sekä alueverkkoa  paikkakunnan keskittimien (”puhelinkeskusten”) siirtoyhteyksiä varten. Asiakkaille vietiin keskittimistä pääsääntöisesti kuparikaapelia.  Silloin valokuitujen kytkemiseen tarvittiin vain perheraamatun kokoinen kotelo laitetilan seinällä, eikä muutamien kytkentäjohtojen vetämisestä otettu päänvaivaa.
Ryömä muistaa, miten koteloita alkoi vähitellen olla ”seinät täynnä”, ja liitinmäärien järkevä hallinta nousi vähitellen puheenaiheeksi.

– Varsinaiset kytkentäkaapit alkoivat yleistyä 90-luvun vaihteessa. Ensi alkuun yksittäisistä 120 liittimen kaapeista kasattiin tarvittaessa suurempia, yleisimmin 360 kuidun ja mitoiltaan 0,6 x 0,4 x 2 metrin kokonaisuuksia. Niissäkin kytkentäjohtojen hallinta oli yleensä puutteellista, ja tuloksena oli melkoisia pyydyksiä.

– Seuraavat tuotteet saattoivat sisältää jo noin 500 liitintä mitoiltaan 1 x 0,4 x 2  metrin kokoisessa kaapissa. Ajan myötä pakkaustiheyttä on onnistuttu kasvattamaan tästäkin merkittävästi, onhan Orbiksen 2000 liittimen kytkentäkaappi kooltaan vain 0,90 x 0,3 x 2,2 metriä. OptoManagerin pakkaustiheys on siis noin viisinkertainen alkuaikoina käytettyihin kaappiratkaisuihin verrattuna ja lähes 40 % suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa.

Tila on kustannustekijä

Elisan keskittimiltä lähtevissä yksittäisissä valokaapeleissa on nykyisin pääsääntöisesti 192 kuitua.

– Jatkuvasti kasvava kuitumäärä nostaa kuitujen määrän monissa laitetiloissamme useisiin tuhansiin, jopa kymmeniin tuhansiin kuituihin, ja asettaa myös ristikytkentätelineille entistä suurempia vaatimuksia. Suuri pakkaustiheys (liitintä/kaappi) alentaa kustannuksiamme (€/liitinpaikka), ja myös pienemmästä tilantarpeesta koituvat säästöt ovat meille merkittäviä, Ryömä jatkaa ja mainitsee sitten Orbiksen valitseman vakiomitoituksen.

– OptoManager-telineen paneeleissa käytetään perinteistä 19 tuuman mekaniikkaa, mikä on monella tavalla hyvä ja asentajille tuttu ratkaisu. Tilaa riittää tarvittaessa myös muutamille kaapelitelevision optisia jakajia sisältäville paneeleille, siis noiden 2000 liitinpaikan lisäksi.

Runsaat 2000 liitintä ja niiden kytkentäjohdot yhdessä kaapissa on suuri määrä. Enemmänkin liittimiä kaappiin silti mahtuisi, jos ne vaihdettaisiin SC-tyypistä pienempään LC-malliin. Ongelmia tulisi kuitenkin kytkemiseen tarvittavien johdinmassojen käsittelystä, vedonpoistosta ja tarpeellisen ylimäärän hallinnasta. Liitinpaneelit on voitava vetää tarvittaessa yksitellen ulos, mikä edellyttää pelivaraa kaapelien pituuteen.

Huolellisuus ennen kaikkea

Vaikka pakkaustiheys ja hyvin toimiva mekaaninen rakenne ovat kuitukytkentäkaapissa tärkeitä asioita, on kokonaisuuden toimivuus silti viime kädessä kiinni asentajien työstä. Kuitujen käsittely ja hallinta kytkentäkaapeilla edellyttää huolellisuutta ja riittävää ohjeistusta.

– Valokaapeleiden jatkamis- ja päättämistöitä tekevät ovat yleensä tottuneita valokaapeleiden käsittelijöitä, ja kytkentätyöt siis hoituvat asiallisesti. Kaapeilla käy kuitenkin myös suuri joukko muita kytkentätöitä tekeviä, jotka eivät ehkä ole sisäistäneet kuitujen huolellisen käsittelyn tärkeyttä. Puutteita on lähinnä taivutussäteiden huomioimisessa sekä kuituylimäärän hallinnassa. Liian jyrkät mutkat aiheuttavat vaikeasti selvitettäviä vikoja, kun kaapissa risteilee satoja, jopa tuhansia kytkentäjohtoja. Vaikkei aivan akuutteja vikoja ilmenisi, niin liian jyrkkä taivutus aiheuttaa kuituun mikrohalkeamia ja lyhentää kuidun elinikää. 

Ensimmäiset Elisan tilaamat OptoManagerit asennettiin pääkaupunkiseudulle ja niistä kerätään käyttökokemuksia mahdollisiin parannuksiin. Ryömä suhtautuu luottavaisesti järjestelmän toimivuuteen ja kehuu esimerkiksi kytkinpaneelien etupuolella olevia johdintukia, jotka korvaavat perinteiset hyllyt. Asennus ja vianetsintä helpottuvat selvästi, kun liittimiin pääsee helposti käsiksi jopa täyteen kalustetussa kaapissa. Myös kumimaiset kytkentäjohtojen vedonpoistimet saavat tältä alan konkarilta kiitosta.

Lopuksi Jukka Ryömä yllättää kertomalla, että entistä tehokkaampien mobiiliverkkojen rakentaminen lisää voimakkaasti valokuidun käyttöä. 4G-tukiasemia tarvitaan paljon ja suuret bittivirrat kulkevat vain valokuitukaapeleissa.

Teksti: Pentti Niemi

 

Lue lisää

 

Tietoa Elisasta

Elisa Oyj on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online- ja ICT-palveluillamme. Palvelemme noin 2,2 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Mobiililiittymien markkinajohtajana tarjoamme asiakkaillemme Suomen kattavimman ja nopeimman 3G-verkon sekä 4G-nopeudet. Liikevaihtomme vuonna 2010 oli 1,46 miljardia euroa ja henkilöstömäärämme 3 600. Tarjoamme palvelut kansainvälisesti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa.
 

Blogin avainsanat: 

Tukiaseman teleasentaja luottaa Narda Safetyyn

14.11.2011

Avoimeen telemastoon kiipeävällä asentajalla on kylmät hermot. Virheisiin ei ole varaa, kun maisema leviää 80 metrin päässä alapuolella ja kiinnitettävänä on 30 kilon painoinen lähetin. Narda Safetyn säteilyhälytin kuuluu turvavarustukseen, koska uuden tekniikan myötä mastojen säteilyteho nousee jyrkästi.

Työnjohtaja Ville Stenros vetää työryhmäänsä Empower-yhtiön Porin yksikössä. Suurimman osan ajastaan ryhmä asentaa, huoltaa ja ylläpitää mobiiliverkkoja Satakunnan alueella. Viime keväänä toimipisteeseen hankittiin taskukokoinen RadMan XT -tyyppinen säteilyhälytin, jota asennukseen lähtevät työparit käyttävät innokkaasti.

Riskit selvillä

Insinöörin koulutuksen saaneella Stenrosilla on takanaan 10 vuotta teleasennuksissa, ja sähkömagneettinen säteily on miehelle tuttu juttu. Kaikilla mastomiehillä riskit eivät välttämättä ole yhtä hyvin tiedossa, koska varsinaista erikoiskoulutusta ei korkealla tapahtuviin asennustöihin ole tarjolla. Työnjohtajana Stenros käy työt ja niihin liittyvät riskit huolellisesti läpi kaikkien uusien tulokkaiden kanssa, olivat nämä sitten vastavalmistuneita nuoria tai kokeneita entisiä puhelinasentajia.

- Säteilyyn liittyvät riskit on aina ymmärretty perinteisten yleisradiomastojen asennustöissä, koska niiden lähettimet ovat erittäin suuritehoisia, kymmeniä kilowatteja. Kännykkäpuolella tehot ovat merkittävästi pienempiä. Vanhoissa tukiasemissa oli tyypillisesti 30-40 watin tehot, nyt siellä on 60-70 watin lähettimiä ja joskus jopa kolme sellaista yhtä antennia kohti. Säteily on samalla merkittävästi lisääntynyt, Stenros selvittää.

Säteilyn luonne vaihtelee antennityypin mukaan. Mobiiliverkoissa käytetään paneelimaisia antenneja, jotka säteilevät laajassa kulmassa. Radiolinkeissä käytetty lautasantenni säteilee voimakkaasti ohuella keilalla, mutta hajasäteily on olematon.

Mastomies Ville Stenros luotaa Narda Safetyyn

Empower Oy:n työnjohtaja Ville Stenros ehtii itse kiipeämään enää harvoin, vaikka pitääkin mastotyöstä varsinkin keväisin ja syksyisin, kun ilma on kuulas, tuuleton ja lämpötilaltaan kymmenisen astetta. Stenrosin pitelemää varoitustarraa käytetään taajamien asennuksissa.

Uusi tekniikka, uudet haasteet

Stenrosin mukaan mastotöitä mutkistaa se, että perinteisiin kännykkämastoihin asennetaan uusia antenneja, joiden säteilyä ei välttämättä tiedetä. Ensin tulivat paikallisradiolähettimet ja nyt viimeisimpinä digitaalisen teräväpiirtotelevision antennit. Tunnettu mobiilioperaattori DNA sai toimiluvan HD-televisiokanaville, ja uusia lähettimiä asennetaan yhtiön omistamiin kännykkämastoihin.

Mastoihin tulee siis eri tyyppisiä antenneja, joiden joukossa voi olla suuritehoisia tv-antenneja. Asentajat joutuvat tällöin työskentelemään sekaympäristössä, joissa säteilyaltistuksen riskejä on vaikea, jollei peräti mahdotonta selvittää etukäteen.

Lisähaasteita asennustyöhön tulee siitäkin, että GSM- ja UMTS-verkkojen uudet vahvistimet pyritään paremman hyötysuhteen saamiseksi sijoittamaan ylös mastoon, mikä hankaloittaa asennusta ja kuormittaa mastoja. Perinteisesti vahvistinkaappi oli maston juurella, ja signaali vietiin ylös antenniin koaksiaalikaapelia pitkin. Hyötysuhteen nousu merkitsee kasvavaa säteilyä.

Mobiiliverkkoja ei rakenneta pelkästään antennimastoille, vaan taajamissa antenneja joudutaan asentamaan myös korkeisiin rakennuksiin. Näissä tilanteissa säteilyhälyttimiä voi käyttää riskirajojen määrittelyyn, koska antennin säteilykaistalle voi joissakin paikoissa joutua esimerkiksi taloyhtiön huoltotyöntekijöitä. Eräs operaattori onkin julkaissut asiasta varoittavan keltaisen tarran, jossa suojaetäisyydeksi on merkitty 1,5 metriä.

Helppo ja luotettava mittari

RadMan XT saa Ville Stenrosilta kaikin puolin hyvän arvion, joskin hieman litteämpi muotoilu helpottaisi laitteen sijoittamista rintataskuun.

- Asentajat lähtevät keikalle aina pareittain. Ylös kiipeävä kaveri ottaa laitteen mukaansa ja kytkee virran päälle jo maston juurella. Laitteen käyttö ei voisi olla helpompaa. Säteilyn määrä ilmaistaan neljällä ledillä, äänimerkillä ja värinällä, joten säteilyriskiä tuskin voi olla huomaamatta. Meidän työssämme laite on piipannut aika harvoin, mikä rauhoittaa.

Asentajien keskuudessa säteilyn mahdollisiin terveysvaikutuksiin suhtaudutaan vakavasti, mutta äijäporukoissa tämäkin asia käännetään huumoriksi. Vanhin kavereista on kuulemma mieluusti lähetetty ensin mastoon, koska hänellä on jo perilliset hankittuna. Narda-mittarin myötä tästä perinteestä voidaan varmaan tinkiä.

Teksti ja kuva: Pentti Niemi

Lue lisää

Työturvallisuuskeskus on julkaissut oppaan "Mastotyön työsuojeluohjeet 2004", jossa käsitellään myös säteilyaltistuksen välttäminen. Opas on ladattavissa vapaasti osoitteesta http://www.tyoturva.fi

Tietoa Empowerista

Empower-konserni on suomalaisperäinen yritys, joka viime vuosina on laajentunut voimakkaasti Itämeren alueella. Konserni toimittaa rakentamis- ja asennuspalveluita, ylläpitopalveluita sekä käyttö- ja hallintapalveluita teollisuus-, energia- ja tietoliikenneyrityksille.

Verkkodivisioona tarjoaa palvelut verkkojen suunnitteluun, rakentamiseen, asentamiseen ja ylläpitoon. Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli runsaat 300 miljoonaa euroa ja henkilömäärä noin 3000. Lisätietoa: http://www.empower.fi

Antennit suomalaisiin sääolosuhteisiin

26.09.2011

Langattomaan tiedonsiirtoon perustuvia uusia sovelluksia on otettu käyttöön useissa julkisen liikenteen kohteissa Suomessa. Orbis Oy on ollut mukana monissa näissä tiedonsiirtoprojekteissa HUBER+SUHNER:in antennien ja kaapelien toimittajana.

Nykyaikaiselle tiedonsiirtosovellukselle on kaksi tärkeää vaatimusta: reaaliaikaisuus sekä tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Uudet liikenteen sovellukset Suomessa sisältävät mm. GSM-R -kommunikaatiota, lippujen varausjärjestelmiä, matkustajien WLAN-palveluja, reaaliaikaista liikennetietoa sekä mainosnäyttöjä.

Suomalaiset kulkevat sateessa ja paisteessa

Julkinen kulkuväline on haastava sovelluskohde jo turvallisuusvaatimusten sekä asennustilan ahtauden vuoksi. Suomessa tiedonsiirtokomponenttien täytyy myös kestää pohjoisia vaativia ympäristöolosuhteita, joissa on laajoja kosteuden ja lämpötilan vaihteluja.

Esimerkiksi juna voi lähteä aamulla Helsingistä 0 °C lämpötilassa ja saapua myöhemmin Rovaniemelle -30 °C pakkaseen. Suomalaiset matkustajat myös odottavat liikenteen toimivan kaikissa sääolosuhteissa eikä lumi kelpaa myöhästymisten syyksi. Näistä syistä tietoliikennetuotteiden korkea laatu todellakin ratkaisee julkisessa liikenteessä.

Uusittuja ja uusia sovelluksia

Helsingin Kaupungin Liikennelaitos (HKL) uudisti metroa vuonna 2009 rakentamalla radan viereen radioverkon sekä varustamalla metrovaunut sisä- ja ulkoantenneilla. Helsingin metrossa on edelleen meneillään useita projekteja, mm. linjojen automatisointi ja uusi Länsimetro aloittaa toimintansa vuoden 2015 lopussa.

Vuodesta 2010 VR on ottanut käyttöön WLAN- ja GSM-palvelut InterCity- ja Pendolino-junissa, sekä GSM-R asennetaan kaikkiin vetureihin.

Suomalainen Mitron Oy luottaa H+S Sencity antenneihin ja radiotaajuusvalmiskaapeleihin rakentaessaan informaatio- ja turvallisuusjärjestelmiä juniin, raitiovaunuihin ja metroon.

Näiden projektien lisäksi Orbis Oy on toimittanut linja-autojen valmistajille Sencity Avant -antenneja, jotka mahdollistavat useita palveluja matkustajille vain yhden kattoantennin välityksellä.

Kaiken kaikkiaan edellä mainittuja antenneja liikkuu maassamme jo yli 5000 kappaletta.

Lue lisää aiheesta HUBER+SUHNER:n asiakaslehden sähköisestä versiosta>>

Kuinka lasketaan RF-kaapelin tekniset ominaisuudet?

01.09.2011

Huber+Suhner on yhdistänyt radiotaajuuskaapelin määrittämiseen tarvittavat laskentakaavat kätevään web-laskuriin.

Käy tutustumassa osoitteessa http://rfcablecalc.hubersuhner.com

Määrittele valmiskaapelisi tällä laskurilla ja lähetä tarjouspyyntösi sen perusteella Orbikselle, niin saat vastauksen nopeasti!

 

Lisätietoja

 

LiSA-valokuidunhallintajärjestelmä selvittää konesalien kaapelikaaoksen

31.05.2011

"LiSAn, valokuidunhallintajärjestelmän, kehittäminen alkoi Etelä-Amerikan vierailultamme. Todistin omin silmin konesalin lattia-alan peittävää kaapelikaaosta. Ajattelin, että tähän täytyy olla jokin ratkaisu", toteaa Philip Ward, HUBER+SUHNERin, sveitsiläisen tietoliikennekomponenttien ja -järjestelmien toimittajan markkinointipäällikkkö. Ward vieraili Helsingissä IT-tapahtumissa 2011 HUBER+SUHNERin suomalaisedustajan, Orbiksen, osastolla.

Kaapelikaaoksen järjestäminen aloitettiin yksinkertaisesti lyhentämällä johtoja. Sitten ryhdyttiin organisoimaan värikoodauksella kaapeleita, jotta oikean johdon löytyminen helpottuisi. Ensimmäiset askeleet kohti LiSA-hallintajärjestelmää oli otettu.

Johtojen lyhentäminen ja vetäminen loi kuitenkin uusia ongelmia: yksikin virhe asennusvaiheessa ja koko työ oli tehtävä kokonaan alusta uudelleen. Myös kaapeleiden hauras ja hankala liitintekniikka kaipasi kehittämistä.

HUBER+SUHNER vastasi haasteisiin kehittämällä markkinoiden kätevimmän MPO-konesaliliittimen 12 kuidulle. Käteen hyvin istuvan MTPTM:ksi nimetyn liittimen push-pull -tekniikka on kaikessa yksinkertaisuudessaan suorastaan nerokas: "Kehittämämme liitin on helppokäyttöinen suuremman kokonsa ja joustavan kiinnitysmekanisminsa ansiosta. Tämä lisää sen käyttömukavuutta ja turvallisuutta sekä vähentää liitäntätyöhön tarvittavaa aikaa. Lisäksi uusi liitäntätekniikka sallii pääsyn liittimelle, miltä suunnalta tahansa. Tämä helpottaa huoltotyötä huomattavasti", Ward sanoo ja näyttää, kuinka notkeasti liitin toimii.

Mikä sitten tekee LiSA-hallintajärjestelmästä ainutlaatuisen?

"LiSAn vahvuuksia ovat ennen kaikkea selkeys ja käyttömukavuus", Ward kertoo. "LiSA-tuoteperhe on kokonaisratkaisu, joka vähentää merkittävästi kaapelikaaosta sekä helpottaa asennus- ja ylläpitotyötä", Ward summaa.

Kapasiteetiltaan LiSA on ylivoimainen kilpailijoihin verrattuna. Siinä missä tavalliseen valokuidun ristikytkentäkaappiin mahtuu 500-1000 kytkentää, LiSA:n NGR-kaappiin mahtuu jopa 2000 kytkentää. Järjestelmällisesti toteutetun kuidunhallinnan vuoksi LiSA on kooltaan kompakti, mikä vähentää konesalin kallista tilantarvetta.

LiSAn kohdalla on puhuttu myös sen ympäristöystävällisyydestä: "Nopeuttamalla eri työvaiheita ja keventämällä hallintatekniikkaa, pienennämme sekä kustannuksia että aiheuttamaamme hiilijalanjälkeä", Ward kertoo. "Ekologisuus on meille tavattoman tärkeää. Tahdomme ehdottomasti toimia vihreitä arvoja kunnioittaen", hän korostaa. LiSAn ekologisuus yhdessä sen turvallisuuden ja kestävyyden kanssa tekevätkin siitä halutun ratkaisun kaapelikaaokseen.

Teksti: Saija Holm

 

Blogin avainsanat: 

Pages