Kun tietoa siirretään valokuitukaapelissa, aktiivilaitteen sähköinen signaali muunnetaan siirron ajaksi LED- tai laser-valoksi. Tätä toimenpidettä varten tarvitaan muunnin, joka tunnetaan usealla eri nimellä: transceiver, optiikka, linssi, laser, SFP. Mitkä ovat vaihtoehdot, joista sopivan optisen transceiverin voi valita?
Päivitetty 11.5.2022
Valokuituliittimen puhdistaminen on ensiarvoisen tärkeää joka kerta ennen liitoksen tekemistä. Puhdistusmenetelmiä ja -tarvikkeita on erilaisia ja niitä käytetään eri tarkoituksiin. Yleisimmin käytetyt puhdistustarvikkeet ovat puhdistusliinat, -puikot, -kasetit ja apuna käytettävät puhdistusnesteet.
Valokuidun häntäkuituja on saatavilla yksivärisenä sekä useilla eril
aisilla värijärjestelmillä.
Yksimuotokuidun ydin on noin 0.005 - 0,01 mm paksu, ytimessä valo kulkee heijastumatta suoraan päästä päähän. Kuitujen valmistuksessa käytettävän lasin on oltava erittäin puhdasta, koska tyypilliset valokuituyhteydet ovat pituudeltaan useita kilometrejä. Suomessa yksimuodossa käytetään aallonpituuksia 1310, 1550 ja 1625 nm.
Kategoriat OS1 ja OS2 koskevat kaapelissa olevia kuituja (ei kuituja raaka-aineena).
Valokuitupaneeli on 19 tuumaa leveä metallikotelo, jolloin se sopii standardiin teletilan laitekehikkoon tai -kaappiin. Riippuen asennustilasta ja kytkentöjen määrästä paneeli on yleensä 200mm tai 140mm syvä. Paneelikotelon etulevyjä on mekaanisesti kahden kokoisia: SC-simplex ja SC-dublex-adaptereille.
Valokuitu on nykyaikainen, tehokas ja nopeasti yleistynyt tekniikka siirtää digitaalista signaalia paikasta toiseen. Herkästi vahingoittuvien kuitujen käsittely on kuitenkin haastavaa varsinkin jakopisteissä, joissa tila tahtoo aina loppua kesken. Orbiksen kehittämä OptoManager™-järjestelmä mahdollistaa jopa 2000 kytkentäpisteen sujuvan hallinnan yhdessä laitekaapissa.
